Osa 1: Esittely

Joakim Tähtivaara astui ulos muuttoautosta ja käyskenteli ostamansa talon pihalla.

"Tontti onkin isompi kuin mitä muistelin. Tänne kyllä mahtuu ihan kunnon puutarha ja vaikka mitä.", hän ajatteli tarkastellessaan pihaa.

Pihan tutkittuaan hän päätti tarkistaa, mihin kuntoon sisätilat olivat jääneet. Talossa näet oli asunut ennen häntä vanha nainen, joka oli leskeksi jäätyään päättänyt muuttaa asumaan lähemmäs sukulaisiaan, ja vienyt mukanaan kaikki huonekalut kiinteitä kalusteita lukuunottamatta. Joakim tarkasti ensin tuvan, ja se näytti olevan moitteettomassa kunnossa.

Makuuhuoneessakaan ei ollut mitään valittamista, vaikka kukkakuosinen tapetti ei olisi ollut Joakimin ensimmäinen valinta.

"Kappas, kuumailmapallo.", Joakim katseli ikkunasta pallon hidasta lipumista taivaalla, ja samalla huomasi, että hän näki täältä keskustaan asti. Onneksi keskusalue ei kumminkaan ollut ihan naapurissa, sillä Joakim ei viihtynyt ollenkaan ihmisvilinässä vaan oleskeli ennemmin omissa oloissaan.

Muuttomiehet auttoivat Joakimia tuomaan ne vähäiset huonekalut, jotka hän oli onnistunut kirpputoreilta haalimaan, sisälle ja paikoilleen, ja kaasuttivat sitten pois. Eihän sisustus ollut kuin suoraan jonkin sisustuslehden keskiaukeamalta, mutta se vältti Joakimille. Kunhan vain hänen kallein ja rakkain esine oli mukana, ei hän välittänyt vaikka olisi joutunut nukkumaan sillan alla pahvilaatikossa.

Ja tämä kyseinen esine oli kaukoputki, jonka Joakim oli saanut vanhemmiltaan lahjaksi nuorena. Sen parissa hän oli viettänyt monet unettomat yöt tiiraillen taivaalle sen toivossa, että joku päivä hän näkisi ihan oikean ufon ja alieneita.
Nytkään hän ei malttanut olla erossa , vaan ryntäsi heti tarkistamaan, ettei putki ollut vaurioitunut muuton aikana. Todettuaan, että linssit olivat priimakunnossa ja kaikki osaset tallessa, hän päätti katsoa, millaiset näkymät täältä olisi.

Jonkun aikaa taivaanrantaa tutkittuaan Joakimin korviin kantautui pysähtyvän auton ääni.
"Kuka kumma tänne tuli, en ole edes äidille kerennyt kertoa uutta osoitettani.", hän ihmetteli.

Etupihalle päästyään hän näki kahdella jalalla tallustelevan laaman postilaatikon luona.
"Mikä ihme tuo on? Voisiko se olla laama-alien toiselta planeetalta?", Joakim ajatteli innoissaan ja käveli lähemmäs tutkimaan tulijaa.

Laaman luokse päästyään selvisi, että se olikin vain laama-asuinen ihminen eikä alien. Olihan hän tavallaan jo arvannutkin, ettei se voinut oikeasti olla alien, mutta oli hän silti hieman pettynyt. Joakim kumminkin piilotti pettymyksensä, kun laamamies esittäytyi yliopiston maskotiksi ja kertoi eri koulutusmahdollisuuksista.

Vaikka Joakimia ei kiinnostanut yliopistoon lähtö, laamamies antoi hänelle yliopiston logolla varustetun t-paidan ja viirin. Joakim päätti kokeilla paitaa heti ja heilutti viirillä hyvästit laamamiehelle, kun tämä kurvasi seuraavan kohteeseen.

Laamamiehen poistuttua Joakim vaihtoi hupparinsa takaisin päälle ja laittoi viirin talteen. Hän päätti lähteä tutkimaan lähimetsiä sen toivossa, että löytäisi meteoriitin paloja tai jotain muuta arvokasta.

Aikansa metsässä juoksenneltuaan Joakim löysi hylätyn kaivoksen. Hän oli jo aikeissa mennä tutkimaan, mitä kaivoksen sisältä löytyisi, mutta kun hän lähestyi kaivoksen suuaukkoa, kuului sieltä kova murahdus ja kiiluvat silmät ilmestyivät pimeyden keskelle.
"A-anteeksi häiriö, en tiennyt että tämä paikka oli asuttu.", Joakim peruutti rauhallisin askelin pois kaivoksen luota, ja tarpeeksi kauas päästyään lähti juoksemaan toiseen suuntaan. Häntä ei nimittäin huvittanut alkaa painimaan henkensä edestä ties minkä karvaturrin kanssa.

Seuraavaksi Joakim löysi pienen lammen.
"Täällä ei luulisi törmäävän mihinkään vaarallisiin elukoihin.", hän pohti, ja lähti tutkimaan lammen ympäristöä.

Hän löysikin lammen rannalta villinä kasvavia kasveja, kuten sipuleita ja tomaatteja. Näitä poimimalla hän saisi pienen puutarhan alun pihalleen.

Poimittuaan kaikki kypsät kasvit hän yritti vielä löytää meteoriitin kappaleita, tai jotain muuta mielenkiintoista, mutta tällä kertaa onni ei ollut myötä. Joakim joutui jättämään etsinnät kesken ja menemään takaisin kotiin, kun aurinko alkoi jo painua mailleen ja pimeys laskeutua metsään.

Kotiin päästyään Joakim irrotti kasveista, jotka oli poiminut, siemeniä talteen ja istutti pari kasvia takapihalle kasvamaan.
"Noin, toivottavasti nämä houkuttelisivat alieneita käymään minun luonani.", Joakim ajatteli toiveikkaana. Hän oli nimittäin lukenut nettiartikkelista, että alieneita kiinnostaa kovasti erilaiset kasvit ja vihannekset. Artikkelin oli kirjoittanut TÄLLI:n* perustaja professori T. Orvelo, joten sen oli pakko olla totta.

*Taivaan Ällistyttävien Lentävien Lautasten Ihmettelijät

Istutukset tehtyään oli jo aurinko hävinnyt kokonaan taivaanrannan taa, ja tähtitaivas tullut esille pilveettomälle taivaalle. Nyt oli siis täydelliset olosuhteet yrittää bongata ufoja.

Monta tuntia kestänyt tähtivaivaan katselu ei valitettavasti tänä iltana tuottanut tulosta, joten Joakim päätti painua pehkuihin. Ehkä huomenna häntä onnistaisi, ja hän tekisi elämänsä ensimmäisen ufohavainnon.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tämä oli tälläinen lyhyt esittelyosa, jossa yritin hieman tuoda esille millainen meidän legacyn aloittaja on luonteeltaan ja piirteiltään (: .

Tässä vielä lähikuvia meidän alienhörhöstä ja hänen tarkemmat tiedot:

Joakim Tähtivaara

Piirteet: Yökukkuja, Vaikeasti tavoitettava, Keräilijä, Yksinäinen susi, Viherpeukalo

Elämänhaave: Renessanssi-sim (Saavuta taso 10 kolmessa eri taidossa)

Suosikit: Spagetti, Elektro, Turkoosi

Horoskooppi: Härkä